Ikuisuusprojekteja vuodelle 2014: nuppineulatyyny

Okei, ihan tosivanha ikuisuusprojekti tämä ei ole. Mutta innostuin väsäämään. Oli mukavaa vaan tulla koulusta kotiin ja alkaa näpertämään tätä ihan innoissaan.

Sain idean tähän Lappeenrannan Suomalaisessa kirjakaupassa selailemastani Tildan talvikirjasta (Jane Finnanger, Tammi). Malli oli jotenkin niin söpö ja neulatyynyksi sopiva. En tunnusta olevani mikään intohimoinen Tildailija, kärsivällisyyteni ei riittäisi kaikkeen pieneen näpertämiseen, ja Tildajutut eivät muutenkaan ole iskeneet. Mutta tämä iski. Ja täysillä iskikin. Ajattelin tehdä tämän lisäksi vielä muffinssinmuotoisen ranneneulatyynyn, tämä teekannu on lähinnä pöytäkäyttöön, ompelukoneen välittömään läheisyyteen.

Mutta siis niitä kuviakin.

Muokkasin ohjetta sen verran, että pohjapala on huopaa ja isompi kuin ohjeessa. Ja kiinnitetty näön vuoksi ulkopuolelle. Ihan niinkuin sitä kukaan kurkistelisi muutenkaan...

Kannen nuppina on Sinellin lasihelmi. Kangas, huopa ja helmi ovat Sinellistä, jonne tein pyhiinvaellusmatkan viime viikonloppuna. Riisi, täytevanut ja teepussin tarvikkeet ovat omasta takaa.

Oli kyllä hauska Tildailla. Tuli vähän kyllä kapeeta kannunkahvaa kääntäessä ja täyttäessä sellanen this is madness-olo, kun en oo ollenkaan näpertäjätyyppiä, enemmänkin suurpiirteinen taivaanrannanmaalari. Mutta tän näperryksen tulos oli vaivan ja äheltämisen väärti!

Ja seuraava ikuisuusprojekti, kunnollisen vesileiman tekeminen lisäks, olis hankkia oma työhuone, mun työpöytä olkkarin reunassa näyttää jotakuinkin tältä. Saumuri, ompelukone ja läppäri taistelemassa paikasta auringossa.